As Oy Helsingin Rafael on vuonna 2014 valmistunut, 23 asunnon taloyhtiö Helsingissä. Sen hallitus halusi tietää, mitä talossa tapahtuu, ilman että kenenkään tarvitsisi jatkuvasti valvoa järjestelmiä.
Talo liitettiin Nobody Engineeringin itsenäiseen datakerrokseen. Sen jälkeen hallitus rakensi tekoälyn avulla oman valvomon ja huoltokirjan. Nyt talon tilanne, hälytykset ja huoltotyöt löytyvät yhdestä sovelluksesta.
Yhteenveto
Kiinteistö
23 asunnon taloyhtiö Helsingissä, valmistunut 2014
Olemassa oleva järjestelmä
Niagara-säädin, 5 108 automaatiopistettä
Käyttöönotto
Reunalaite kytkettiin automaatiokaappiin, loput tehtiin etänä
Tekijä
Hallituksen jäsen Clauden ja Nobody MCP:n avulla, ilman ohjelmointia
Modernisointitapa
Nykyinen automaatio säilytettiin yli 16 000 euron uusimisen sijaan
Lähtötilanne
Rafaelin automaatiojärjestelmä keräsi talosta valtavasti tietoa, mutta käytännössä sitä oli vaikea päästä tarkastelemaan. Hälytykset kulkivat palveluntarjoajan valvomon kautta ja saattoivat päätyä huollolle vasta viikkojen kuluttua.
Kerran ilmanvaihto oli pysähdyksissä pari päivää, ennen kuin hallituksessa huomattiin sisäilman muuttuneen tunkkaiseksi. Muuta järjestelmän keräämää tietoa pystyi tarkastelemaan vain vanhalla Java-ohjelmalla, joka toimi ainoastaan tietynlaisella tietokoneella.
Isännöinnin kautta saatiin yli 16 000 euron tarjous automaatiojärjestelmän uusimisesta. Vanha järjestelmä olisi kuitenkin voinut palvella vielä vuosia, joten hallitus päätti kokeilla toista lähestymistapaa.
Valvomo: talon tila yhdellä silmäyksellä
Huoltohenkilö kytki Nobodyn reunalaitteen automaatiokaappiin, ja loput tehtiin etänä. Olemassa olevia laitteita ei tarvinnut vaihtaa.
Talon Niagara-säätimen kaikki 5 108 automaatiopistettä saatiin luettaviksi yhden rajapinnan kautta. Tiedot olivat olleet taloyhtiön omia koko ajan, mutta käytännössä ne olivat lukittuina palveluntarjoajan järjestelmään.
- Asuntojen lämpötilat. Hallitus ja huolto näkevät heti, jos jossakin asunnossa on liian lämmintä tai kylmää. Asuntokohtaiset tiedot näkyvät vain niihin oikeutetuille käyttäjille.
- Kaukolämpölaskun taustat näkyviin. Helen määrittää kaukolämmön perusmaksun lämmityskauden paluuveden lämpötilan perusteella. Valvomossa näkyvät kuukausittaiset paluuveden lämpötilat ja Helenin 40 asteen raja samassa kuvaajassa. Rafael on pysynyt rajan alapuolella joka talvi. Samasta näkymästä löytyvät myös lämmityskustannukset: 14 255 euroa vuonna 2024 ja 12 301 euroa vuonna 2025 (alv 0 %).
- Sähkönkulutus samaan näkymään. Sähkönkulutustiedot haetaan Datahubista ja esitetään kaukolämmön ja automaation tietojen rinnalla.
- Mittaushistoria kuukausien ajalta. Sovellus tallentaa käyttämiensä mittausten historian. Kun hallitus nosti lämmityskäyrää, muutoksen vaikutuksia asuntojen lämpötiloihin voitiin seurata viikkojen ajan.
Huoltokirja: hälytyksistä tulee töitä
Huoltohenkilö näkee pelkkien virhekoodien sijaan selkeitä työtehtäviä. Jokaisesta avoimesta asiasta kerrotaan ymmärrettävästi, mitä pitää tehdä, kuka siitä vastaa ja mihin laitteeseen asia liittyy.
Esimerkiksi hälytys "TK321 Halytys2" tarkoittaa porraskäytävää ja hissiä palvelevaa pientä ilmanvaihtokonetta katon IV-konehuoneessa. Huolto-ohje on selkeä: tarkista suodatin, jäätymissuoja ja puhallin, tee tarvittavat korjaukset ja kuittaa tehtävä valmiiksi.
- Tärkeimmät asiat ensin. Listan kärjessä ovat kriittiset tehtävät, niiden jälkeen yli viikon avoinna olleet asiat ja lopuksi uudet tehtävät. Kun ongelma on korjattu, se poistuu listalta automaattisesti.
- Tilanne ja muistiinpanot. Tehtävälle voi valita tilan, kuten ”työn alla”, ”odottaa varaosia”, ”odottaa urakoitsijaa” tai ”korjaus tilattu”. Tehtäviin voi myös lisätä muistiinpanoja.
- Kaikille yhteinen näkymä. Kun huoltohenkilö päivittää tehtävää, hallitus näkee muutoksen heti, ja päinvastoin. Jokainen käyttää sovellusta omilla tunnuksillaan.
Talo lähettää viestin
Sovellus auttaa vain, kun joku avaa sen. Siksi Rafael saa myös ajastettuja viestejä Claudelta. Ne lukevat samaa dataa saman Nobody-yhteyden kautta.
- Huollolle maanantaisin ja perjantaisin. Muutama rivi: mitä uutta, mikä on ollut jumissa yli viikon ja missä asunnoissa on liian lämmintä tai kylmää. Maanantain viesti kertoo viikonlopusta, ja perjantain viesti tulee ennen sitä. Jokaisesta kohdasta pääsee suoraan huoltokirjaan.
- Hallitukselle kerran kuussa. Edellisen kuun lämmityskustannus ja paluuvesi verrattuna edellisvuoteen sekä avoimet asiat.
- Varoitus pakkasilla. Jos paluuvesi lähestyy Helenin 40 asteen rajaa, hallitus kuulee siitä ennen kuin ylitys nostaa ensi vuoden perusmaksua.
Viestit eivät ole hälytyksiä vaan lyhyitä yhteenvetoja, jotka ehtii lukea minuutissa. Hallitus päättää itse, mitä niissä kerrotaan: se kertoo Claudelle omin sanoin, mitä haluaa tietää.
Miten se tehtiin?
Hallituksen jäsen Tuomas Ojanperä ei ole ammatiltaan ohjelmistokehittäjä. Hän yhdisti käyttämänsä Clauden talon tietoihin Nobody MCP:n avulla ja pyysi tekoälyä rakentamaan talolle sovelluksen.
Nobody MCP (Model Context Protocol) on osa Nobody Worksia, Nobodyn tekoälytyökalupakkia. Se antaa tekoälylle pääsyn rakennuksen tietoihin. Nobody Works sisältää myös sovellusten julkaisualustan ja semanttisen mallinnuksen työkalut, jotka auttavat muuttamaan automaatiojärjestelmien tekniset tiedot ymmärrettävään muotoon.
Ensimmäinen versio syntyi nopeasti, ja sen jälkeen Tuomas on kehittänyt sovellusta edelleen. Seuraavaksi sitä käydään läpi yhdessä huoltohenkilön kanssa.
Tekoälyllä sovellusten rakentaminen on nykyään helppoa ja usein hauskaakin. Vaikeampi osa alkaa, kun sovellus pitäisi ottaa oikeasti käyttöön. Jonkun on huolehdittava sen ylläpidosta, tietoturvasta ja käyttöoikeuksista. Taloyhtiön tietojen kohdalla vaatimukset ovat erityisen tiukat. Siksi moni lupaava kokeilu jää lopulta pyörimään tekijänsä omalle tietokoneelle.
Rafaelissa tätä ongelmaa ei ollut. Tuomas pystyi julkaisemaan rakentamansa sovelluksen Nobody Worksin julkaisualustalla suoraan Nobodyn ympäristöön, jossa talon tiedot jo sijaitsevat.
Sovellukseen kirjaudutaan Nobody-tunnuksilla ja monivaiheisella tunnistautumisella (MFA). Jokainen käyttäjä näkee vain ne talot, joihin hänellä on käyttöoikeus. Hallituksen ei tarvinnut hankkia tai ylläpitää palvelinta eikä rakentaa omaa kirjautumisjärjestelmää.
Valmis sovellus ei myöskään tarvitse tekoälyä toimiakseen. Se on tavallinen verkkosovellus, joka käyttää Nobodyn rajapintoja. Tekoälyä tarvittiin sovelluksen rakentamiseen, ei sen päivittäiseen käyttöön.
"En ehtinyt hirveästi promptata. Tein sen melkein yhdellä kertaa."
Tuomas Ojanperä • Hallituksen jäsen, As Oy Helsingin Rafael
Myös hallituksen puheenjohtaja Mikko Hyytiäinen, joka työskentelee IT-alalla, rakentaa nyt omia työkalujaan saman datan pohjalta.
"Nämä järjestelmät ovat aina olleet minulle vähän mustia laatikoita."
Mikko Hyytiäinen • Hallituksen puheenjohtaja, As Oy Helsingin Rafael
Lopuksi
Ohjelmistojen rakentaminen taloille on halventunut. Rafaelin hallitus teki itselleen valvomon ja huoltokirjan ilman ohjelmointiosaamista ja ilman uutta automaatiojärjestelmää.
Talon järjestelmiin käsiksi pääseminen ei kuitenkaan ole muuttunut yhtä helpoksi. Siihen tarvitaan edelleen yhteys automaatiojärjestelmään, lupa käyttää sen tietoja ja ymmärrys siitä, mitä tuhannet automaatiopisteet tarkoittavat.
Tätä varten Nobody Engineering rakentaa talotekniikan itsenäistä datakerrosta. Se tuo rakennusten tiedot käytettäviksi ilman, että toimivia järjestelmiä tarvitsee uusia. Nobody Works puolestaan antaa ihmisille ja tekoälylle työkalut hyödyntää näitä tietoja.
Taloyhtiö saa itse päättää, mitä sen tiedoilla tehdään. Se voi rakentaa omia sovelluksia, käyttää muiden palveluita tai vaihtaa niitä ilman, että yhteys talon järjestelmiin täytyy rakentaa uudelleen.
Me yhdistämme talon. Sen jälkeen ne, jotka tuntevat sen parhaiten, päättävät, mitä sen tiedoilla tehdään.
Jos talosi tietää enemmän kuin sinä näet, jutellaan.
Ville Ilkkala, Perustaja, tuotejohtaja
ville@nobody.engineeringKaikki oikeudet pidätetään. Ota yhteyttä: contact@nobody.engineering · Privacy policy · Imprint